"Onko aikuisnaisilla munaa mistä ne synnyttää vauvoja?" kysyi tyttäreni eräänä päivänä :) Ja jatkoi tänään että "kun vauva oli äidin massussa munassa niin se oli ihan pieni ihmisapina :)

Joulu lähestyy uhkaavaa vauhtia. Lahjat olen ostanut jo hyvissä ajoin mutta osa on vielä paketoimatta... Aika harvoin kun on mahdollisuus ihan yksin kotona olla :) Lasten joulutoivelista oli taas varsin pitkä ja aika paljon lahjoja tuli taas ostettuakin (aina päätän että tänä vuonna ei niin paljon kuin aikaisemmin ja aina sorrun silti). Tytölle lähinnä prinsessajuttuja, isoveljelle pelejä ja pikkuveljelle kirjoja ja pari vauvalelua. Ollaan joulu ihan kotosalla, kuten yleensäkin. Sitten mummo tulee hakemaan isommat lapset mummolaan, se taitaakin olla tämän äidin paras joululahja :)

Lapset eivät alkuun malttaneet avata vain yhtä joulukalenterin luukkua kerrallaan. Sitten he keksivät sen että jos ei joka päivä avaa, saa toisena päivänä avata enemmän luukkuja. Nyt innostus on jo hieman hiipunut, saattaa jäädä useampikin luukku välistä. Sen kyllä tietävät tarkkaan kuinka monta yötä jouluun vielä on...

Pojan koulu loppuu keskiviikkona. Edessä siis ekat oman lapsen koulun joulujuhlat! Yksi merkkipaalu sekin äidin elämässä. Todistusta ei ole tulossa, arviointikeskustelu vain oli. Tyttö onkin ollut jo viime viikosta lomalla kun päiväkodissa on vesirokkoa, yritetään välttyä silti tässä välissä.

Koulujutuista vielä sen verran että poika on oppinut lukemaan auttavasti! Tavuista saa selvää ja kokoaa niistä sanojakin, mutta pidemmistä jutuista ei vielä ymmärrä mitä luki. Mutta innostus on tärkeintä. Lukee siis tavukirjoja ja tehdään yhdessä ristikoita, iso muutos siihen kun vielä kuukausi sitten aapista yritettiin piilotella äidiltä...

HYVÄÄ JA RAUHAISAA JOULUN AIKAA KAIKILLE!!!

Hauska seurata tuota pienintä kun kädet eivät enää ole vain kummalliset ulokkeet joilla voi huitoa ja jotka joskus eksyvät suuhun. Nälkäisenä on hyvä imeä peukkua ja muulloin järsiä rystysiä. On kiva paukuttaa pöytää ja napata sieltä jotain käteensä. Myös omia polvia voi taputella, ainakin siihen asti kunnes yltää varpaisiin. Lattialla voi vetää itseään eteenpäin ja tavaroita lähemmäs. Käsillä voi myös halia leluja ja ottaa vähän matsiakin. Sisko ja veli tykkäävät kun niitä taputtaa olalle - ja kiljaisevat kivasti kun vetää tukasta.  Mutta se on kurjaa kun oma käsi vetää tutin pois suusta :)

Tää oli yllättävän vaikee ;)

- Mitä tapahtuu jos joku luulee liimapurkkia sinapiksi ja laittaa sitä hernekeittoon? - Se keitto pitää heittää roskiin, ei sitä voi syödä. - Entä jos sitä käyttää jonkun tavaran liimaamiseen? - Ai sinappia vai? - Ei kun sitä hernekeittoa jossa on liimaa!!!

Tänään on taas tuntunut siltä että ei yhden pienen äiti-immeisen kyvyt ja voimat riitä kaikkeen... Yöllä oli ollut 22 astetta pakkasta ja niinhän siinä kävi että autoni ei startannut. Ei auttanut kuin ilmoittaa kouluun että poika on tänään kotona; hän ei uskaltanut lähteä yksin bussilla enkä minä voinut tuossa pakkasessa lähteä vauvan kanssa saattamaan koululle asti eikä kukaan päässyt kyytimäänkään. Isommat lapset olivat rauhassa sen aikaa kun katsoivat televisiota ja pelasivat tietokoneella, sitten alkoi hillitön tappelu. Vauva nukkui päiväunia sen verran että ehdin siivota keittiön ja laittaa ruuan ja syödä. Neidin ruoka on edelleen lautasella, se on kuulemma pahaa... Töistäkin soitettiin, jotkin paperit ovat hukassa. En tietenkään osannut neuvoa mistä ne löytyisivät mutta kerroin puhelimessa sen minkä asiasta muistin että saavat asian kuitenkin eteenpäin. Sillä välin Neiti pissasi housuunsa ja kompastui lattialla lojuvaan rasvapurkkiin. Onneksi ei käynyt sen pahemmin, eihän me oltaisi päästy lääkäriinkään. Nyt pakkanen laski viiteentoista, puin isommat lapset ulos, toivottavasti viihtyvät siellä edes puoli tuntia...

Elikkäs tarvittaisiin taikakosketus, joka saisi auton starttaamaan. Lämmin puhallus, joka saisi pakkasen hellittämään. Lempeä katse, joka saisi lasten riidat loppumaan. Ja vielä sirottimeen ripaus ainetta joka saisi myös äidin laittaman ruuan maistumaan hyvältä... Tai edes taika joka saisi kellon viisarit näyttämään viittä jo nyt... Onkohan se liikaa pyydetty?!? 

Kyllä lapset tietää: Valas on kala kun se asuu vedessä. Ja lintu on nisäkäs kun eihän linnunpoikaset kuolleena synny.

***

- Pingviinit kuolee kun jää sulaa. - Niin, jos koko jäätikkö sulaa. - Miksi Suomessa ei ole talvella pingviinejä? - Mites ne tänne tulis kun ne ei osaa lentää. - Voishan ne kävellä.

***

- Mistä tuo rapina kuuluu? - Siellä juoksee hiiriä. Pitäis ostaa loukkuja ja syöttejä. - Kun ostat niille sen häkin niin osta ruokaakin niin ne voi syödä kun niille tulee nälkä. - Ai haluut sä niistä lemmikin? - En, yök.

Juttu jatkuu kohta. - Mä haluisin kissan. - Ne on kyllä aika ihania. - Mutta me ollaan allergisia niille. Ja koirille kans. Niissä on karvaa. Mut hei, mehän voitais ottaa kirahvi.

Ollut aika niin kortilla etten ole ehtinyt juurikaan kirjoitella. Elämä menee eteenpäin: vauva kasvaa, esikoinen käy koulua, neiti kiukuttelee... Omat fiilikset heittelee laidasta laitaan. Vauva on pääsääntöisesti ihana, mutta tämä arki on välillä sellaista pyöritystä, että muut jutut ottaa pattiin... Mutta kai se oli odotettavissakin ;)

Vauva on varsin nauravainen veikko ja kiva niin. Mutta Isosisko loukkaantuu välillä sydänjuuriaan myöten kun on sitä mieltä että Pikkuveli naureskelee hänelle :( Selitä siinä sitten ettei se mitään pahaa tarkoita vaan on iloinen nähdessään siskonsa...