Käytiin viime viikolla np-ultrassa. Kierron mukaan viikkoja olisi ollut 11+2 ja edellisen ultran mukaan 11+4, mutta nytpä saatiinkin lukemaksi 12+1. Laskettu aika varhentui viikolla, se on tietenkin ihan kiva, mutta käytännössä raskaus ei voi olla noin pitkällä. En kai ole voinut hedelmöittyä ennen ovulaatiota?!? Mutta näkyvät tuijottavan enemmän mittaustuloksiaan kuin biologisia faktoja. Esikoisesta laskettua aikaa aikaistettiin ensin viikolla ja siirrettiin sitten takaisinpäin. Nyt LA on tuo loppuun asti, ainakin olen ymmärtänyt ettei sitä enää myöhemmillä viikoilla siirretä. No, ehkä tämän vaavin kanssa päästään jo lähelle laskettua aikaa ;) Esikoinen syntyi 37+1 ja toinen 38+1, jotenkin en usko että tälläkään kertaa kantoaika on paljon pidempi, mutta jos huijataan viikoissa viikon verran niin jospa vaikka menisi niinkin pitkälle kuin 39+1 ;)

Mies halusi välttämättä tulla mukaan ultraan, mikä on tietenkin kiva asia, mutta se ei ollut kivaa, että alkoi edellisenä iltana valittamaan että aika on töiden kannalta huonoin mahdollinen (klo 14.30). Huonohan se on minullekin, mutta koska se oli ainoa tarjolla oleva aika, niin pakkohan se oli ottaa - tai jättää kokonaan menemättä. Mies lähti töistä viime tipassa ja sitten tulikin kiire. Kutsussa pyydettiin tulemaan paikalle hyvissä ajoin ja minä olin ilmoittautumassa 5 minuuttia varatun ajan jälkeen, miehen vielä etsiessä parkkipaikkaa. Kätilö oli vähän myöhässä, kuten saattoi kyllä olettaakin, mutta itse voisi silti olla ajoissa paikalla... Mutta ei kun töistä ei voi lintsata... Mietin että onneksi minä olen raskaana eikä mies, se varmaan kävisi neuvolassa vain ne kaksi pakollista kertaa, kun ne on aina työajalla. Ja juoksisi synnytyssalista verta valuvana takaisin töihin...

Mutta asiaan: Vaavilla näytti olevan kaikki hyvin. Vilkkaasti kieppui ympäriinsä ja vilkutteli. Kätilö oli mukava, kivasti kertoi kaiken mahalaukusta kylkikaarien kautta virtsarakkoon. Kuulemma näkyi kaikki se mitä kuuluukin eikä mitään ylimääräistä. Niskaturvotusta oli 1,4 mm. Aikaisemmin ultran on aina tehnyt lääkäri ja viesti on ollut suunnilleen se että "yksi sikiö, sydän lyö, niskaturvotus normaali". Kuvissa vaavi näkyy suoraan ylhäältä eli näyttää aivan kummitukselta tai sellaiselta happamalta pääkallo-salmiakilta ;) Neidin ultrakuvat on valitettavasti menneet ihan suttuisiksi jo, pojasta taas on sivukuva, jossa selkäranka näkyy helminauhana.

Rakenneultra varattiin viikolle 7, silloin on raskausviikkoja 19 + risat. Tosin, jos päädyn johonkin toiseen synnytyssairaalaan, niin silloin ultrakin siirtyy sinne. Aikaisemmin olin ehdottomasti menossa jonnekin muualle, mutta nyt en osaa päättää. Ikään kuin kaikki olisi omalla vastuulla, jos jotain meneekin pieleen - valitsin väärän sairaalan ja sitä rataa. Synnytyspelkoinen siis olen. Päätösten tekeminen on viime aikoina ollut muutenkin hankalaa, kiisteltiin miehen kanssa loppuun asti siitä otetaanko myös veriseula vai ei. Lopulta kävin verinäytteenkin antamassa. Tosin meinasi tulla mutka matkaan kun lähetettä ei löytynyt koneelta. Jos se ei olisi hoitunut saman tien niin olisi jäänyt välistä, sen takia en olisi uudestaan sairaalalle ajellut (matkaa 50 km töistä). Tuloksen piti tulla viikossa, vielä ei ole kuulunut mitään. Mutta olihan tässä pyhäpäiviä välissä ja sairaalan posti kulkee muutenkin hitaasti. Kai ne olisivat jo soittaneet jos olisi ollut hurjia lukemia.