Aika rientää... Viime viikolla oli jo 6vk:n neuvola. Vauva kasvaa hyvin, pituutta oli 55 senttiä ja painoa 5 kiloa eli pituutta on tullut sentti per viikko ja painoa reilut 200 grammaa viikkoa kohden. Muuta ihmeempää neuvolassa ei ollutkaan. Joku rokote olisi ollut tarjolla, mutta ei otettu vielä, kun ikää oli pari päivää vajaan 6 viikkoa, otetaan sitten ensi kerralla. Alaikäraja sille siis tasan 6 viikkoa.

Vauva ei ole enää läheskään niin ennustettava kuin alkuun, jolloin nukkui niitä 3-4 tunnin unia vuorokauden läpeensä. Nyt valvoo välillä melkein koko päivän muutamilla lyhyillä unilla, välillä taas etupäässä nukkuu ja valvoo vain hetken. Valveilla ollessaan tapittaa kaikkea kiinnostuneena, viimeisin "löytö" oli hoitopöydän yläpuolella olevan kaapin pohjassa olevat ruuvinkannat. Varsin pieniä juttuja siis jo huomaa, sellaisiakin mitkä eivät kovin selvästi erotu ympäristöstään. Hymyileväinen kaveri on, naureskeleekin paljon. Hetken viihtyy yksin sitterissä tai huovalla lattialla, varsinkin jos kuuntelee soittorasian soittoa. Mutta parasta on kun Isoveli ja Isosisko viihdyttävät.  

Öisin onneksi nukkuu, yleensä syö kahdesti yön aikana; nukahtaa viimeistään puoliltaöin ja syö kolmen, neljän aikaan ja toisen kerran kuuden, seitsemän aikaan ja nukahtaa sitten vielä. Muutamana iltana on ollut masuvaivaa, on huutanut pari tuntia ja rauhoittunut vasta yhden maissa. Silloin miettii miksi ihmeessä pitää tuohon aikaan huutaa, päivälläkin voisi... Mutta eihän sille mitään mahda. Epäilen, että olisi allerginen kalalle, ainakin tällaiset huutokohtaukset tulevat aina silloin kun ollaan syöty kalaa. Pyllykin palaa joskus rikki. Mutta seuraillaan, vielä en lakkaa kalaa syömästä.

Viime yö oli ihan luksusta, vauva nukahti puoli kahdeltatoista ja heräsi syömään vasta viideltä. Tällaisia lisää, kiitos! Mutta parempi olla toivomatta liikoja, sitten rikkonaiset yöt tuntuvat vieläkin raskaammilta. Ihmeen hyvin olen kyllä jaksanut ja hermotkin pysyvät yllättävän hyvin kurissa. Siis noiden isompien hölmöillessä. Muisti tosin pätkii. Isoveli totesikin yksi ilta, että nyt tuli uusi ennätys, ennen olet muistanut asiat minuutin, nyt unohdit jo kymmenessä sekunnissa ;)

Alkaa olla jo naurettavaa, mutta ei olla päätetty nimeä vieläkään lopullisesti. Jonkunlaiseen kompromissiin jo päästiin ja sanoin miehelle että täytetään heti maistraatin paperit ja postitetaan ne niin ei tarvitse jahkailla enempää. Mies halusi kuitenkin miettiä vielä pari päivää - toivoo siis että muuttaisin mieltäni ja taipuisin hänen suosikkiinsa. Mutta niin tulee tuskin käymään. Isommille lapsille ollaan pidetty nimiäiset 5 viikon ikäisenä, nyt venyy selvästi tätä pidemmälle. Syyskuussa näkyy olevan yksi vapaa viikonloppu, jolloin ei ole mitään muuta. Jos vaikka silloin? Koska ei tarvita pappia paikalle, ei olla lyöty päivää vielä lukkoon.

Jälkitarkastuskin oli. Kaikki oli kunnossa. Kierukkaa en kuitenkaan vielä saanut, kohdunkaula oli sen verran pehmeä vielä, että parempi odottaa siihen asti että synnytyksestä on kolme kuukautta. Sitä ennen ehkäisyä tuskin tarvitaankaan, ainakaan tällä hetkellä sellaiset puuhat ei huvita yhtään...

Muoks. Se unohtui, että vaavi kääntyy selältään jo niin hyvin kyljelleen, että tuskin menee kauaa ennen kuin kiepsahtaa kokonaan ympäri. Ja se että välillä hän innostuu syödessään hymyilemään niin että unohtaa syödä...