varsinkaan kun hänellä ei ole sellaista... Ei siis edelleenkään olla saatu päätettyä nimeä. Haluan selkeästi suomenkielisen (kalenterista löytyvän) nimen, jossa on "potkua". Omia suosikkejani ovat Kyösti ja Simo, mies ei kuulemma tule suostumaan niistä kumpaankaan :( Miehen suosikit ovat Olavi ja Eetu. Olavi on turhan vanhanaikainen minun makuuni, toiseksi nimeksi kelpuutan sen kyllä, mutta en kutsumanimeksi. Eetusta en tykkää muuten vaan. Sekin tökkii kun se on viime aikoina ollut niin suosittu. Tosin, esikoisenkin nimi on ollut suosituimpien joukossa varmaan viimeiset 12 vuotta eikä silti ole sattunut yhteenkään ryhmään toista saman nimistä, joten se ei taida kelvata perusteluksi...

Onneksi ei valittu nimeä valmiiksi jo raskausaikana, koska silloiset omat suosikit eivät tunnu enää kivoilta. Eikä poika ole yhtään niiden oloinen. Tosin, en tiedä minkä oloinen olisi... Jotkut nimet tuntuvat kivoilta kirjoitettuina ja ajateltuina, mutta eivät ääneen sanottuina. Tytön nimi meni vaihtoon viime tipassa, kun alkuperäinen valinta tuntui tarttuvan kieleeni kiinni - kieli ei vain taipunut siihen vaikka nätti nimi onkin. Lopullinen valinta oli enemmän minun kuin miehen mieleen, joten hän on sitä mieltä, että lupasin silloin, että hän saa valita seuraavan muksun nimen. No way! Ja jotkut nimet ovat kivoja toisten lapsilla mutta eivät omilla. Myös se vaikuttaa, että teen töitä lasten kanssa ja jotkut nimet ovat tietyllä ikäryhmällä niin suosittuja, että niihin kyllästyy niin, ettei niitä halua omalle lapselleen antaa, vaikka olisivat kuinka hyviä nimiä. 

Oikeasti minun pitäisi olla nukkumassa eikä roikkua täällä. Mies lähti veljensä raksalle ja otti isommat lapset mukaan, että saan nukutuksi (onnea vaan raksatöihin, helppoa varmaan noiden pienten apureiden kanssa...) mutta uni ei vain tule. Olen aina ollut huono nukkumaan päiväunia, ainakin pitää väsyttää todella paljon, että edes yritän. Alkuillasta väsyttää niin että meinaan nukahtaa seisaalleni, mutta sitten kun kaikki lapset vihdoinkin nukkuvat, niin ei tule heti mentyä nukkumaan kun haluan hetken nauttia hiljaisuudesta ja siitä ettei tarvitse tehdä mitään. Varastoon ei tietenkään voi nukkua, mutta olisi kiva, että ensi viikon alkaessa ei olisi kamalasti univelkaa, koska mies menee silloin töihin ja meikäläisen täytyy jaksaa kaikkia lapsia aamusta iltaan. Kyllähän ne muuten menee, mutta en väsyneenä jaksa kovin kovaa meteliä ja sitähän noista irtoaa ;)