Parilla työkaverilla on myös heinäkuussa syntynyt vauva, kummallakin tyttö. Käytiin tällä viikolla tapaamasta toista näistä pikkuneideistä. Ikäeroa näillä muksuilla on vajaa kolme viikkoa, tässä vaiheessa se tuntuu todella isolta. Kyllähän sitä ilman verrokkiakin tajuaa että kehitys menee hurjaa vauhtia eteenpäin, että Vauva on nyt ihan toisenmoinen kuin viikko sitten, saati kolme viikkoa sitten.

Perustyytyväinen poju on edelleen. Hereillä ollessaan kujertelee tyytyväisenä ja ihmettelee kaikkea näkemäänsä. Selältään kääntyy kyljelleen mutta ei vielä pyörähdä ympäri. Mahallaan ollessaan työntää kovasti jaloillaan eteenpäin.  Noin päin ei vielä liiku mihinkään mutta sängyssä työntää aina päätä päätyä vasten. Päätä on nostanut alusta asti mutta vieläkään ei jaksa kovin kauaa kuikuilla. Kiinni nappaa kaikesta käden ulottuvilla olevasta ja kauempana olevia juttuja tuntuu tavoittelevan ainakin välillä. Oma käsi tuppaa menemään suuhun ja välillä nälissään imee sormiaan niin innokkaasti ettei meinaa saada tissiä suuhun. Eli touhukas poika. Miten sitä olikaan joskus niin tyhmä kun ajatteli että pienet vauvat vaan makaa paikoillaan ;)

Napatyrä on laskeutunut, toivottavasti ei enää pullahda uudelleen. Masuvaivaa on taas tälläkin viikolla ollut, yhtenä yönä huusi pari, kolme tuntia kuin syötävä. Seuraavana päivänäkin oli levoton eikä saanut nukuttua pidempää pätkää, lopulta kitisi ihan yliväsyneenä mutta ei nukahtanut edes autoon. Neuvolassakin käytiin, saatiin eka annos rotavirus-rokotetta. Ei oikein ollut mieluisan makuista, sylki melkein kaiken pois. Siitä tulikin mieleen että meille tuli kutsu rokotetutkimukseen. Ei aiota osallistua kun pitäisi käydä 6 kertaa klinikalla kaupungissa asti eikä me muuten käydä siellä juuri koskaan. Olishan se ok, jos tietäis saavansa rokotteen, mutta kun puolet saa lumetta niin en viitsi vain tieteen nimissä vaivautua. Meillehän tuli kutsu samaan tutkimukseen jo vuosi sitten eikä meillä silloin todellakaan ollut pientä vauvaa. Mistä lie silloin osoitteen repäisseet...